Onko ikävä Suomeen - Onko? - Bitch!

Suomessa, Kiinassa, Etiopiassa ja Manchesterissä (oikeastaan olen Salfordissa), on helmikuu. Helmikuuhun kuuluu yleensä vuoden kylmimmät pakkaset, riippuen tietysti leveysasteista ja ainakin Tampereella lämpötilat ovat käyneet -20 celsiuksen huitteilla.

Tästä ei valitettavasti ole paikallisessa säässä kyllä kuultukaan.




Tänään herätessämme, eilisen koulupäivän uupumuksen valuttua lakanoihin yöllä, oli sopivasti keskipäivällä jo reilusti yli kymmenen asteen ylittynyt elohopea tervehtimässä. Imuroimme kämpän ja moppasimme hieman lattioita samalla kuin naapurin pojat saapuivat tervehtimään meitä. Päätimme siitä yksin tein siivouksen päätyttyä poistua kaljakaupan kautta puistoon.

Puistossa paikalliset versiot kevään ensikukinnoista olivat jo ehtineet rehottaa tovin ja lapsia oli leikkimässä kuin päiväkodista olisi julistettu kesäloma. Nurmikko oli toipunut talvesta vihreyteensä jo jonkin aikaa sitten. Vallan hyvin himmenevässä iltapäivän auringossa selvisi pieni vaihtopiskelija vain hieman tavallista paksummalla pitkähihaisella paidalla.

Istuimme kauppareissun jälkeen mukavasti ruohoaukiolle, moikkalimme koiria, ne polttivat joilla röökiä löytyi ja joimme olutta ja siideriä kuunnellessamme amerikkalaista räpäytystä aurigon porottaessa lähes vaakatasoon vielä tunnin pari.

Ps. Tuon Jennin ottaman kuvan voi nähdä tästä.

Todays Specials Include Teen-age Drug Dealers

Päivän erikoisuus oli, että tapasin yhden tulevan elokuvamme hahmoista. Meidän pöytäämme saapui Harley Davidson motskaria muistuttavalla polkupyörällä yksi nuori teiniotus. Tämä moottoriturpa puhui kuin perus white-trash britti, josta ei meinannut suomalainen selvää saada ja väitti olevansa 16 - kesäinen. Pienen kuulustelun jälkeen selvisi, että hän kuitenkin 14-wuatias.

No pelihän kävi jännemmäksi kun tämä pikkupoitsukka kiskaisi paitansa alta folioonkäärityn marihuanapalleron ja rupesi kauppaaman sitä kuin italialainen tomaattimyyjä. Meitä valitettavasti ei tänään juuri kiinnostanut ostaa huumeita paikallisilta lapsilta niin aloimme hieman vihjaille, että voisi painua vaikka v***uun siitä (tosin sanoimme sen aika kiltisti - se oli aika pieni se poika kuitenkin... :( )

Meidän ajatusketjumme hieman katkesi siinä toiminnassa kun tällainen puhelias pieni pahis tulee myymään meille huumeita, joten lähdimme kotio tämän jälkeen melko pian. Olin kuullut näistä pikkuskideistä, jotka diilaavat, mutta oli jännää tavata sellainen ihan tässä omilla hoodeilla.