Olen lähipäivinä onnistunut napsauttamaan unirytmini samanlaiseksi kuin mitä se on ollut pääasiallisesti suurimman osan elämästäni ja tätä nykyä valvon taas kolmeen jatkuvasti ja herään puolen päivän aikaan. Tämä on vähän ärsyttävää kun olisi kiva olla tuottelias valoisaan aikaan eikä myöhäisiltapäivällä.
As of lately.
Kävimme tuossa aivan hetkittäin kevään ensimmäisillä puistokaljottelulla. Otimme sivistyneesti yhdet ja pelasimme footbagiä (paikallisesti Hacky Sack) lämpimässä auringonlaskussa. Todellisuudessa kyseessä ei kyllä ollut kaljottelua vaan itseasiassa siideriä. Sama päivä oli leikkaajani Martinan synttärit ja Mara täytti jos toista kertaa peräkkäin 25-vuotta.
Täällä tosiaankin on nyt jo melkein t-paita kelejä ja olen käynyt tuottajani Niilon kanssa lenkkeilemässä ja paikallisella ghetto-salilla ihan normaaleissa verkkareissa ja vielä iltasella. Tästä ghettosalista sen verran, että se päihittää jossain määrin suomalaiset pururatatukit, mutta ontuu joitain varsin perustavanlaatuisia asioita.
Tällä ghetto-salilla, joka sijaitsee keskellä puistoa on asvalttiin upotettuja vipuvarsilla toimivia penkkejä, jotka ikäänkuin simuloivat penkkipunerruksia ja talja-liikkeitä mutta käyttävät niissä istuvan omaa painoa vastuksena. Eivät siis sovellu hyvin jos aikoo tiputtaa ittensä alustavasti 100 kilon keijukaisesta omin neuvoin mallinmittoihin. Kuitenkin nämä laitteet on mitoitettu n. 90kg painavalle ja 190cm pitkälle ihmiselle, joten niissä joutuu välillä pinnistämään. Siellä ei ole mitään, millä voisi normaali ihminen tehdä kesivartaloliikkeitä eikä leuanvetotankoa. Kuvia tulee ehkä joskus - -
Other insect in my pants.
Yleishuomiona voin sanoa, että Englannissa kaikki asiat tehdään vähän vasemmalla kädellä. Ajoissa oleminen on täällä onneksi melko samanlaista kuin muuallakin mutta ei silti ihan.
Bussiaikataulujen tekstinasettelu ja yleisestikin tapa, jolla informaatio sirotellaan on järkyttävä. Pysäkkiaikataulun lukemiseen menee enemmän aikaa kuin siihen, että vaan odottaisi seuraavaa ja toivoisi parasta. Ruokalistat, kyltit (joita täällä on paljon) ja taulut ja lomakkeet ovat usein suunniteltu päin mäntyä. Täällä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että jos johonkin pitää kirjoittaa jotain pitkää, kuten osoite, se on yleensä korkeintaan puolen kirjaimen korkuinen ja ei varmasti peukalonkynttä leveämpi ruutu.
Täällä on useissa ovissa pakollinen jousisulkija, joka paukuttelee meikäläisenkin ovea jatkuvasti. Otin sen irti ja vuokraemäntä suuttui ja käski laittaa takaisin.
"It's a fire hazard you see."
Itse tarkasteltuani tuota huokoista maalattua lastulevyä, jonka molemmin puolin on kokolattiamattoa ja ovi ei sulkeudu tiiviisti sanoisin, että "This house is a fire hazard, fuck the door." Noita samoja ovensulkijoita on kaikkialla ja sitten niiden seurana on yleensä kyltti jossa lukee "Fire door - keep closed."
"Health and Safety"
Toinen sääntö meidän talossamme on, että pyykkiä ei saa kuivata yhteisten tilojen pattereilla eikä avaamatta ikkunoita, ettei taloon tulee homevaurioita ja lämmitystä ei saa pitää päällä jatkuvasti, koska se kuluttaa. Mielestäni jos talossa on tarpeen pitää jatkuvasti lämmitystä täysillä, koska eristykset ovat niin surkeat ja pyykinkuivaus saattaa aiheuttaa homevaurioita niin rakennus pitää purkaa. Saanen mainita, että tämä meidän luukkumme on vielä erityisen moderni ja juuri remontuitu uuteen uskoon. Täällä oli vielä patjat muoveissa kun muutettiin sisään.
Itsehän emme ole tätä sääntöä noudattaneet.
Kävimme vierailemassa meidän koulun likellä sijaitsevassa ARRI - vuokraamossa. Tämä oli sellainen tutkimusretki kun pääsimme kaikki ensimmäistä kertaa ARRI:n liikkeeseen, joka ei sinänsä pahemmin eronnut Angel Filmsistä ja Mutasesta, paitti tämä lafka oli pienempi ja sekaisampi. Niko kyseli näistä jampoilta generaattoreita ja ilmeisesti täällä ei ole kolmivaiheisia generaattoreita ollenkaan ja niiden sähkövedot isoilla lampuille on muutenkin jotenkin hieman erilaiset. Se nyt mua ei henkilökohtaisesti huoleta aivan tuhottomasti. Me tuskin tarvitaan täältä mitään, mutta tiedetään mistä hakea jos tarve nousee.
Meidän koulun lähipubi on aivan koulurakennuksen vieressä sijaitseva "Vanha Tuoppi Pata" (jos sen noin tahtoo suomentaa) jonka kyltti näkyy tuossa vieressä. Jännittävästi ollakseen taitelijakoulun lähipubi, siellä käy ihmisiä kaikista ikäluokista, siellä on aina ihmisiä vaikka kuinka ja sieltä saa tosi halvalla ihmisille kelpaavaa ruokaa. Tuo tuossa kyltin oikealla puolella näkyvä tiilirakennus, jossa on Salfordin Yliopiston logo, on Adelphi House, eli meidän koulurakennus. Siellä sijaitsee MA linjat dokumentista, televisiosta ja fiktioelokuvasta.The IMAX Experince.
Aivan, tosiaan, elämäni ensimmäinen IMAX elokuva tuli olemaan Tron - Perintö, jonka olen jo nähnyt kerran aiemmin. IMAX:ista huolimatta elokuvan käsikirjoitus ei parantunut yhtään, mutta huima oli visuaalinen ja auditiivinen kokemus. IMAX kangas on aivan järkyttävän korkea ja se oikeasti peittää koko näkökentän ja erityisesti 3D:ssä antaa leffalla aika paljon kyllä Movie Magiciä lisää.En tiennyt, että IMAX, ruutu on melkein neliskanttinen ja aika lähellä 4:3 kuvasuhdetta. Oli aika ylläri kun yhtäkkiä elokuvaan, jonka on nähnyt jo, ilmestyy ylä- ja alalaitaan lisää kuvaa. Myöskin on tottunut siihen jo, että kaikki elokuvat ja nykyään myös televisiosarjat on laajakuvaa edes 16:9 niin hetken aikaa tuntui kuin katselisi televisiota tosi suuressa elokuvateatterissa.
PAKOLLINEN MEDIANOMIOPISKELIJAN TEKNIIKKA NILLITYS:IMAX teatterissa oli niin hyvät kaiuttimet, että jopa Tronissa kuului kaikki hiljaisten ADR repliikkien suhinat ja leikkaukset jos ei ollut musaa alla. In your face multimillion dollar budgets!
Meidän paikallinen multiplex leffateatterimme ODEON sijaitsee Printworks nimisessä rakennuksessa. Printworks on ikäänkuin illanviettopaikka, jossa on useita yökerhoja, ravintoloita ja leffateatteri, jossa on muistaakseni yli kaksikymmentä salia ja niistä jopa sali 17. jossa kävimme katsomassa Black Swanin oli suurempi kuin Tampereen Finnkinon Plevna1 sali.
Täällä leffateattereissa - ainakin Odeonissa, tulee IMAX näytöksiä lukuunottamatta 20-30 minuuttia mainoksia ja trailereita ennen elokuvaa.
I Love The Scenery
Matkalla Odeonille katsomaan IMAXia otin mukaani kameran ja kuvasin Artun ja Nikon ensikosketuksia Manchesterin keskustaan. Valitettavasti ne otokset olivat käyttökelvottomia, mutta löysin aivan Printworkin vierestä tällaisen goottityylisen katedraalin, joka näytti aivan Tylypahkalta. (Täällä aika moni paikka näyttää Tylypahkalta). Lisäksi siinä oli vielä kaunis puu. Tämä kaupunki on hauska yhdistelmä parhaillaan satoja vuosia vanhoja rakennuksia ja huippumoderneja lasipalapelejä keskellä 2000-luvun pienmetropolia. Osat alueista ovat aivan huippukunnossa ja siistejä ja sitte löytyy joutomaata ja roskia aivan viereiseltä tontilta. Samaan kuvaan saa aika erilaista tunnelmia jos vaan jaksaa hieman katsella mitä kuvaa.
Printworksin edestä iski aurinko silmään ja sain aikaiseksi ehkä tähän mennessä parhaan kaupunkikuvan, jonka olen ottanut. Aurinko posotti suoraan katua myöten niin muiden juostessa sisään räppäsin aukon kiinni ja sulkimen hitaalle ja sain tämän otoksen aikaiseksi. Kuvassa näkyy Manchesterin keskustasa pönöttänä näköalapyörä, jossa kävimme noin viikko sitten ja kuvasimme reissun MOF - sarjaamme varten. Toivottavasti ensimmäiset jaksot alkaisivat ilmestyä nettiin näillä näppäimillä niin pääsevät kaikki uteliaat näkemään leikkaajani Martinan saavan hermoromahduksen korkeanpaikan kammostaan. Kaupunki näytti erityisen kauniilta tuolta katsottuna ja päätimme mennä vielä katsomaan saman kierroksen joskus, kun on yö.Practical Reasons For Obesity
Tässä on kuva meidän koulumma elokuva- ja teatteriilmaisun kahvion kouluruoasta. Tämä ateria maksoi minulle ja Niilolle kummallekin sellaiset nelisen puntaa eli noin 5 euroa. Sisältää erikseen ruoan ja pullollisen vettä. Ranskalaiset ja kanapala.
Harry Potter!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti