
Sain juuri loppuun Steven D. Katzin kirjan "Film Directing - Cinematic Motion." Ne jotka ovat ahkerasti lukeneet aiempiakin kirjoituksiani niin tietävät, että Steven on kirjoittanut myös toisen kirjan, jonka nimi on "Film Directing - Shot by Shot".
Steven tässä kirjassa esittelee miten liikkuvaa kameraa käytetään kohtauksen henkiin herättämisessä ja miten liikkuvan kameran koreografiaa sovitetaan yhteen näyttelijöiden liikkeen kanssa - ja mikä tärkeintä; miksi.
Nyt hetki elokuvateoriaa niille, jotka eivät ole siihen aiemmassa koulutuksessaan jostain syystä perehtyneet. (Ei koske tulevia medianomeja)
Blocking "Blokkaus" tai Staging, on amerikkalaista teatteri/elokuva slangia ja tarkoittaa sitä mihin näyttelijä milloinkin liikkuu, miksi ja miten. Tämän yhteiskoreografian tarkoitus on herättää kohtaus eloon ja imitoida oikeaa elämää, mutta dramatisoivalla tavalla, jossa näitä asioita käytetään tarinan tapahtumien korostamiseen.
Esimerkki: Ohjaaja päättää, että tässä kohtauksessa on tärkeää tuoda ilmi, että tämä hahmo on yksinäinen, vaikka kohtauksessa on paljon muita. Ohjaaja päättää, että tätä hahmoa kuvataan aina niin, ettei samassa kuvassa näy ketään muuta ja kun hän liikkuu, näemme hänet ainoastaan esineiden takana. Lisäksi ihmiset, jotka puhuvat hänelle, eivät koskaan käännä rintamasuuntaansa häneen päin.
Joskus tällaiset asiat saattavat olla myös käsikirjoituksessa, mutta ainakin Stevenin mukaan, esimerkksi Sitcom tai televisiosarjojen käsikirjoitukset sisältävät lähes yksinomaan dialogia ja kaikki näyttämötoiminta on ohjaajan tehtävä. Itse kun kirjoitan niin lisään tekstiin usein tarkkojakin blokkauksellisia ohjeita. Tähän tietysti vaikuttaa se, että näin opiskelijana ohjaan pääasiallisesti omaa tekstiäni ja teen blokkauksia jo kirjoitusvaiheessa.
Tässä kirjassa kontrastina Stevenin aiempaan opukseen on tunnettujen tekijöiden, kuten käsikirjoittajien, kuvaajien ja jopa yhden keygripin haastatteluja, jossa he kertovat omia kokemuksiaan ja lähestymisiään blokkaukseen.
Välihuomautus: Blokkaus sisältää siis myös KUVAKERRONNAN suunnittelua. Nämä kaksi asiaa eivät ole toisistaan riippumattomia vaan erityisen tärkeässä roolissa kohtauksen näkökulmaa manipuloidessa.Tälle ohjausvaiheelle parempi englanninkielinen nimi on "staging" eli "näyttämölle pano". Mutta stageing ei sisällä lavastusta, mitä taas suomenkielinen "näyttämölle pano" sisältää, eli yritä nyt keskustella näistä asioista jonkun kanssa....
Back The Drawing BoardTästä kohtaa voi medianomiopiskelijatkin taas jatkaa lukemista - nyt loppui kertaus.
Steven hyvin yksityiskohtaisesti esittelee millaisia blokkauksia voi toteuttaa minkäkinlaisissa tiloissa ja millaisia asioita pitää ottaa huomioon jos hahmojen määrä lisääntyy. Jokaisen blokkausehdotuksen jälkeen on arvio siitä kauanko tämän kohtauksen kuvaaminen kestäisi ja mitä asioita siinä todennäköisesti menisi pieleen. Hän on joihinkin lisännyt jopa "videopiuha menee paskaksi, pitää vaihtaa - kestää 15min"- tyylisiä arvioita autokohtauksen kuvaamiseen.
Ärsyttävää on, että yhdellekään kohtaukselle ei ole kuin satunnaisissa sivulauseissa perusteltu MIKSI hän blokkaisi tämän kohtauksen näin ja blokkausten välissä hän saattaa tehdä jopa käsikirjoituksellisia muutoksia (mikä tietysti on ohjaajan etuoikeus ja tehtävä, jos tarina sen vaatii). Näitä ei kuitenkaan perustella kuin satunnaisesti
"I think this should be from her point-of-view".
Kirjan lopussa hänellä on parin sivun dialogikohtaus, jonka hän analysoi ja tekee kuvasuunnitelmaa sen mukaan, miten hän tulkitsee tämän kohtauksen. Tätä samaa oli Tom Kingdomin - Total Directing" kokonaisuudessaan, mutta oli kivaa, että Stevenkin vaivautui tähän.
Ennen kaikkea blokkauksen tulee lähteä käsikirjoituksesta ja sen tuleekin pyrkiä edistämään ja korostamaan kussakin kohtauksessa tapahtuvia asioita ja tunteita. Samalla sen tulee vaikuttaa luonnolliselta ja imitoida sitä miten ihmiset elävät ja liikkuvat. Vaikka Stevenin kirja oli mielenkiintoinen, helppolukuinen ja herätti ajatuksia kameraliikkeen käytöstä, jota ehkä aiemmin en ole ajatellut - olisi tarinalähtöinen lähestyminen ollut tärkeä ottaa mukaan joka kuvaratkaisuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti